Nimi ja kotipaikka
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomusjärvi-Seura ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Suomusjärven kunta.
Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Tarkoitus ja toiminta
2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on
- edistää Suomusjärven elinkelpoisuutta,
- osallistua etujärjestönä Suomusjärveä koskevaan suunnitteluun,
- toimia Suomusjärven asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana,
- pyrkiä edistämään Suomusjärven asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien
yleisiä edellytyksiä,
- edistää palveluiden säilymistä alueella,
- parantaa elinympäristön laatua,
- kehittää Suomusjärveä paikallisten erityispiirteiden pohjalta,
- edistää Suomusjärven asukkaiden yhteistyötä ja omatoimisuutta,
- edistää vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä,
harrastus- ja kulttuuritoimintaa,
-
lisätä kotiseututietoutta ja ylläpitää kotiseutuhenkeä,
- ylläpitää Suomusjärven vaakunan käyttöä.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi
● toimia alueensa etujärjestönä, olla yhteistyössä kunnallishallinnon kanssa ja
pyrkiä vaikuttamaan päätöksentekoon,
● tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille ja muille järjestöille,
● toimia alueensa asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä,
● seurata Suomusjärven aineellista ja henkistä kehitystä sekä
tehdä siihen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia,
● harjoittaa kotiseututietoutta lisäävää julkaisu- ja kustannustoimintaa,
● edistää perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön hoitamista ja vaalimista,
● harjoittaa museotoimintaa ja tukea paikallista kotiseutuarkistoa,
● ylläpitää yhdistyksen toiminnalle tarpeellisia tiloja,
● järjestää kokouksia, kotiseutupäiviä ja muita tilaisuuksia, näyttelyjä,
talkoita sekä matkoja ja retkiä,
● järjestää koulutusta sekä tiedottaa aluettaan ja omaa toimintaansa koskevista asioista,
● toimia yhteistyössä Salon seudulla toimivien yhdistysten, Suomen Kotiseutuliiton, maakunnan liittojen ja aluejärjestöjen kanssa.
Jäsenistö
4 §
Yhdistyksen jäseniä ovat
1. varsinaiset jäsenet,
2. kannattajajäsenet ja
3. kunniajäsenet.
Varsinaisia jäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt.
Kannattajajäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt,
jotka haluavat vain tukea yhdistyksen toimintaa. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta
yhdistyksen kokouksissa. Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy hallitus,
kunniajäsenet kutsuu hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.
Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua henkilön, joka on erityisesti ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä. Esityksen kunniajäseneksi tekee hallitus tai kymmenen (10) yhdistyksen varsinaista jäsentä.
Liittymis- ja jäsenmaksu
5 §
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattajajäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Maksu voi olla eri
suuruinen kannattajajäsenenä olevalle yhteisölle. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Jäsenyys lasketaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäsenyys on hyväksytty.
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
6 §
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.
Ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
Erottamispäätös on viipymättä toimitettava kirjallisena erotetulle, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
Yhdistyksen hallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus kirjallisesti valittaa päätöksestä
yhdistyksen kokoukselle. Valitus on toimitettava hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa hallituksen kokouksen tarkastetun pöytäkirjan julkaisemisesta yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla ja se on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa, kuitenkin viimeistään kuudenkymmenen (60) vuorokauden sisällä valituksen jättöpäivästä.
Kokoukset
7 §
Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous pidetään
ennen maaliskuun loppua ja syyskokous loka-joulukuun aikana. Lisäksi hallitus voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen kokouksen. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen kokous koolle, mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä sitä kirjallisesti
tietyn asian käsittelyä varten vaatii.
Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle syyskokouksen määräämällä tavalla ilmoittamalla sähköpostitse tai kirjeellä jokaiselle jäsenelle tai kuntatiedotteessa tai niissä lehdissä, joista syyskokous päättää. Kokouskutsu on toimitettava vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.
Yhdistyksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus kaikilla yhdistyksen jäsenillä ja äänioikeus varsinaisilla jäsenillä siten että jokaisella on yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää. Kokouksen päätöksellä voidaan yhdistykseen kuulumattomalta henkilöltä evätä läsnäolo- ja puheoikeus.
8 §
Yhdistyksen kevätkokouksessa
1. avataan kokous,
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä
kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus,
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. esitellään edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto,
6. päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
7. päätetään äänivaltaisen edustajan valitsemisesta Suomen Kotiseutuliiton
vuosikokoukseen,
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, joista hallitukselle
on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka hallitus
haluaa kevätkokoukselle esittää.
9 §
Yhdistyksen syyskokouksessa
1. avataan kokous,
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä
kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus,
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma,
6. määrätään seuraavan vuoden jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruus ja
niiden eräpäivä,
7. päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista,
8. hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio,
9. valitaan seuraavaksi toimikaudeksi hallituksen puheenjohtaja,
jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi,
10. päätetään hallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä,
11. valitaan hallitukseen jäsenet erovuoroisten tilalle ja varajäsenet,
12. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varahenkilöä
tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa,
13. päätetään yhdistyksen kokousten koollekutsumistavasta,
14. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, joista hallitukselle
on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka
hallitus haluaa syyskokoukselle esittää.
Hallitus
10 §
Yhdistyksen toimintaa suunnittelee ja johtaa syyskokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu kalenterivuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja neljästä kahdeksaan (4–8) kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä, joista vuosittain puolet on erovuorossa, sekä yhdestä kolmeen (1–3) yhdeksi kalenterivuodeksi valittua varajäsentä. Jäsenten erovuorot määrätään ensin arvan, sitten vuoron mukaan.
Yhdistyksen puheenjohtajana voi yhtäjaksoisesti toimia enintään kymmenen (10) vuoden ajan, samoin hallituksen muuna jäsenenä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin, rahastonhoitajan ja
muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi kerrallaan.
Hallitus voi asettaa sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia, pysyviä tai
tilapäisiä toimikuntia ja jaostoja.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai
kun vähintään kolme jäsentä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
11 §
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
Talous
12 §
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä tilintarkastajille vähintään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien on annettava tarkastuskertomuksensa hallitukselle vähintään neljätoista (14) päivää ennen kevätkokousta.
13 §
Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta, harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseksi matkailu-, myynti- ja kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
14 §
Muutosesityksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä kirjallisena hallitukselle. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa
yhdistyksen kokouksessa.
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan yhdistyksen kokouksessa.
Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
15 §
Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on mainittava kokouskutsussa ja käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden väliä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen
on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
16 §
Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen
sekä huolehditaan arkiston, museokokoelmien ja yhdistyksen muun omaisuuden säilymisestä
jonkin oikeuskelpoisen yhteisön hallinnassa sen mukaan kuin yhdistyksen viimeinen kokous päättää.