Suomusjärvi-Seura

Kotiseutuhengessä vuodesta 2008

Suomusjärven kirkko
Karjalohjantie 161

Suomusjärvi-Seura ry vastaa yhdessä Eläkeliiton Suomusjärven yhdistyksen kanssa Suomusjärven kotiseutumuseon ja kirkon kesän aukioloista.

Avoinna 22.06.-28.07.2024 lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-14. Muulloin avoinna sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy.

Suomusjärven kirkko

Suomusjärven kappeli perustettiin vuonna 1678 Laidiken kylään. Liikenteellisesti keskeisellä paikalla sijainneesta Suomusjärvestä tuli kirkonkylä 1700-luvun alussa ja kirkko valmistui uudelle paikalle vuonna 1708. Vanhempi kirkko purettiin Suomusjärven nykyisen kirkon valmistuessa.

Nykyisen hirsisen ristikirkon rakensi pitäjänpuuseppä Isak Lindström vuosina 1847- 1849 Intendentinkonttorin arkkitehti E. Lohrmannin laatimien piirustusten mukaan ja kirkko valmistui Ylhäisten tilalta lunastetulle maalle vuonna 1850.
Kirkko vihittiin Mikkelinpäivänä 1850 Pyhän Mikaelin kirkoksi.

Nykyinen kirkko on järjestyksessä pitäjän kolmas kirkkorakennus.

Suomusjärven asema itsenäisenä seurakuntana astui voimaan vuonna 1903.

Katso myös vuonna 2020 kuvattu Salon seurakunnan videoesittely Suomusjärven kirkosta.



Suomusjärven kirkko

Kirkon ovien yläpuolelle maalattiin nähtävästi jo alunperin raamatunlauseita.

Suomusjärven kirkko

Kirkossa on istumapaikkoja 560 hengelle.

Kristallikruunuista yksi on saatu lahjoituksena ja muut ostettu 1850- ja 1860-luvuilla.
Kirkkolaivan on rakentanut "muuan merimies" ja se on saatu kirkkoon vv. 1815 - 1820 välisenä aikana.

Suomusjärven kirkko

Alttaritaulun maalasi R. W. Ekman vuonna 1866. Aiheena on Kristus Golgatalla. Taulun alaosassa on kuvattuna nukkuva Jeesus-lapsi, joka lepää ristin päällä ja pitää kädessään orjantappurakruunua.
Saarnatuoli on turkulaisen puusepän H. J. Stenroosin vuonna 1897 rakentama. Kustaa Lucanderin maalaamista henkilökuvista voidaan tunnistaa maailman Vapahtaja ja Johannes; muilta puuttuvat tuntomerkit.

Kellotapuli ja ruumishuone

Näkymä hautausmaalta, joka sijaitseee kirkon lähellä.

Kellotapuli

Kellotapulin rakensi edellisen paikalle vuonna 1750 Kettulan ratsutilallinen Jaakko Härkä.

Ruumishuone

Kirkko päätettiin v. 1697 siirtää Suomusjärven kylään, mistä seurakunta sai nimensä. Kirkko valmistui uudelle paikalle vuonna 1708 ja oli 14-penkkirivinen. Siitä on edelleen jäljellä sakaristo, joka toimii ruumishuoneena.

Sankarihautausmaa

Sankarivainajien hautakiviä on 73. Isoja muistomerkkejä on 2. Sankarihautojen muistomerkissä on keskellä Someron kiviveistämön tekemä iso kivipaasi, jossa on aiheena enkeli. Sen on suunnitellut Mauno Kangas. Muistomerkissä lukee 1939-1940 ja 1941-1944 sekä Koskenniemen virren säe: "Sun armopäiväs auringon, Suo paistaa maille Suomen. Vie voimattomat voittohon ja siunaa kansan huomen". Paaden sivulla on sankariristi ja teksti: Pro patria. Tekijä: Mauno Kangas, 1956.

Suomusjärven hautausmaa

Näkymä sankarihautausmaalle.

Sankarihautausmaa

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.
Muistomerkissä on metallinen risti ja teksti: "Kadotetun Karjalan pyhiin Jumalan puistoihin kätkettyjen vainajien muistoksi Suomusjärven karjalaiset 1956". Tekijä: Einari Teräsvirta, 1956. Someron kiviveistämö.

Hautausmaa

Punaisten muistomerkki. Tekijä: Yrjö Lehtonen, 1946.

Suomusjärven hautausmaa

Talvinen näkymä Suomusjärven hautausmaalta

Hautausmaa

Vuosi 1918: Suomusjärven valkoisten muistomerkki

Kustaa Mäkirinteen hauta

Kivikautisten löytöjen tekijän Kustaa Mäkirinteen hauta Suomusjärven hautausmaalla.
Hän ja Kustaa Suomentähti toimittivat Suomen kansallismuseoon yli tuhat kivikautista löytöä Suomusjärveltä.

Suomusjärven hautausmaa

Vanhoja metallisia hautaristejä

Hemming Pohjolan hauta

Suomusjärveläinen leipuri ja keksijä, jonka ideoima ikiliikkuja on esillä Suomusjärven kotiseutumuseossa.
Copyright (c) 2025, Suomusjärvi-Seura ry. All Rights Reserved.
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän