Suomusjärvi-Seura
Kotiseutuhengessä vuodesta 2008
Kotiseutumme
Suomusjärvi
Suomusjärvi sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Perustettu vuonna 1868.
Uusi Salon kaupunki syntyi 1.1.2009, kun kymmenen Salon seudun kuntaa (Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi, Särkisalo) toteuttivat kuntaliitoksen. Suomusjärvi lakkautettiin tuolloin itsenäisenä kuntana.
Suomusjärven keskuksena toimii vanhan valtatien varressa sijaitseva Kitula.
Muita kyliä ovat Ahtiala, Arpalahti, Häntälä, Hinttala, Kettula, Koorla, Lahnajärvi, Laidike, Laperla, Lemula, Rautsuo, Salittu, Salmi, Suomusjärvi ja Taipale.
Seututie 110 (entinen Ykköstie) Turusta Helsinkiin kulkee Suomusjärven kautta länsi-itäsuuntaisesti.
Uusi Turun-Helsingin moottoritie (E18) valmistui Suomusjärven osalta alkuvuonna 2009. Suomusjärvi sijaitsee puolivälissä Turkua ja Helsinkiä.
Suomusjärvi yhdistetään Suomusjärven kulttuuriin (8000-5000 eaa.), joka on saanut nimensä Suomusjärveltä tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella.
Museovirasto on nimennyt Suomusjärveltä kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Aneriojärven kyläasutuksen ja Suomusjärven kirkonkylän.
Suomusjärven pitäjäruoat: perunajauhoista tehty pannukakku kera kräämin sekä sisälmyksistä tehty pylssoosi.
Suomusjärvi -videot
Suomusjärvi-Seura ry esittelee uudenuutukaiset kotiseutua esittelevät mainosvideot, jotka on tehty Varsinais-Suomen Kylät ry:n Kylän kestävyyspolku -hankkeen (01.09.2018 – 31.08.2021) aikana. Ohessa linkit kumpaankin videoon.
Kylämaiseman arvot
Kylämaisemahanke "Avaimet maisemaan" toteutettiin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla vuosina 2015–2019.
Kylissä etsittiin maisemaan, kulttuurihistoriaan, luontoon, vesistöihin, historiaan ja paikallisuuteen liittyviä arvoja yhdessä alueiden asukkaiden kanssa.
Katso videolta https://www.youtube.com/watch?v=XDYjB2k3zk4, mikä suomusjärveläinen maisema on puheenjohtajamme Mari-Anne Mielikäisen mielestä merkityksellinen ”Minulle rakas paikka” ja suomusjärveläisille tärkeä maisemakohde.
Suomusjärven vaakuna
Suomusjärven kunnan vaakuna vuosina 1957–2008.
Suomusjärven kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan kokouksissaan 7.12.1956 ja 25.4.1957. Sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön 5.6.1957. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi kuntauudistuksen takia 31.12.2008.
Nykyisin vaakuna on Suomusjärvi-Seuran käytössä.
Nyhäkoron kolmesti hopeaan ja punaiseen katkaisema kilpi.
Suunnitellut Heikki Paaer vuonna 1957.
Lähteet:
Suomen kunnallisvaakunat, s. 164. Suomen Kunnallisliitto, 1982.
Kansallisarkisto, Europeana Heraldica, http://extranet.narc.fi/heraldica/vaakuna.php?id=571
Salon seutu
Salon seudun maisemia, kirkkoja, katukuvaa, maataloutta ja teollisuutta.
Yrjö Aaltosen ohjaama ja Suomi-Fimi Oy:n tuottama dokumentti vuodelta 1961.
Dokumentissa näkyy muun muassa jääkautinen siirtokivilohkare Suomusjärvellä eli Hermolan vaha.
Klikkaa seuraavaa linkkiä https://elavamuisti.fi/aikajana/salon-seutu ja koe nostalgisia hetkiä dokumentin parissa. Kesto 13 min.
Nähtävyyksiä
Suomusjärven kotiseutumuseo
Karjalohjantie 161-2, 25410 Suomusjärvi
Suomusjärven kotiseutumuseo toimii vuonna 1861 valmistuneessa lainamakasiinissa. Museossa tutustutaan pääasiassa 1800-luvun ja 1900-luvun alun käsityö-, maatalous- ja kotitalousesineistöön. Esillä on myös muun muassa kirkollista esineistöä ja kivikautisia löytöjä. Museo avattiin vuonna 1974.
Suomusjärven kotiseutumuseossa järjestetään kesän aikana teemallisia tapahtumia ja opastuksia. Suomusjärvi-Seura ry järjestää näyttelyn joka kesä museolla.
Suomusjärvi-Seura ry vastaa yhdessä Eläkeliiton Suomusjärven yhdistyksen kanssa Suomusjärven kotiseutumuseon ja kirkon kesän aukioloista.
Suomusjärven kirkko ja hautausmaa
Karjalohjantie 161-1, 25410 Suomusjärvi
Nykyinen hirsinen ristikirkko rakennettiin E. Lohrmannin laatimien piirustusten mukaan ja puuseppä I. Lindströmin johdolla vuosina 1847- 1849. Kirkko vihittiin Mikkelinpäivänä 1850 Pyhän Mikaelin kirkoksi. Ovien yläpuolelle maalattiin nähtävästi jo alunperin raamatunlauseita.
Alttaritaulun maalasi R. W. Ekman vuonna 1866. Aiheena on Kristus Golgatalla. Taulun alaosassa on kuvattuna nukkuva Jeesus-lapsi, joka lepää ristin päällä ja pitää kädessään orjantappurakruunua. Saarnatuoli on turkulaisen puusepän H. J. Stenroosin vuonna 1897 rakentama. Kellotapulin rakensi edellisen paikalle vuonna 1750 Kettulan ratsutilallinen Jaakko Härkä.
Kirkossa on istumapaikkoja 560 hengelle.
Hautausmaa sijaitsee kirkon lähellä.
Sankarihautausmaa
Sankarivainajien hautakiviä on 73.
Isoja muistomerkkejä on kaksi kappaletta.
Toisessa muistomerkissä on keskellä Someron kiviveistämön tekemä iso kivipaasi, jossa on aiheena enkeli. Sen on suunnitellut M. Kangas. Muistomerkissä lukee 1939-1940 ja 1941-1944 sekä teksti: "Sun armopäiväs auringon suo paistaa maille Suomen vie voimattomat voittohon ja siunaa kansan huomen". Paaden sivulla lukee Pro patria.
Toinen on Karjalaan jääneiden muistomerkki. Muistomerkissä on metallinen risti ja teksti: "Kadotetun Karjalan pyhiin Jumalan puistoihin kätkettyjen vainajien muistoksi Suomusjärven karjalaiset 1956".
Laidiken vanha hautausmaa
Laidikkeentie 100, 25410 Suomusjärvi
Ajo-ohje: 110-tieltä Syvälammen kohdalta Karjalohjantietä noin 5,5 km => vasemmalle Laidikkeentietä hiukan toista kilometriä.
Suomusjärven ensimmäinen saarnahuone rakennettiin Laidiken kylään vuonna 1635 ja vihittiin kirkoksi vuonna 1678. Tähän aikaan Suomusjärvi oli vielä Kiskon kappeliseurakunta. Nykyään paikalla Laidikkeentien varrella on kirkkopuiston ympärillä säleaita ja vuonna 1902 pystytetty muistokivi.
Salon seurakunta pitää wanhan ajan jumalanpalveluksen heinäkuussa Laidiken vanhalla hautausmaalla. Jumalanpalveluksen jälkeen Suomusjärvi-Seura tarjoaa kirkkokahvit kotiseutumuseolla.
Aneriojärven luonto-ja kulttuuripolku
Polku lähtee Aneriojärven lintutornilta, Helsingintie 2543.
Aneriojärvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan monipuolisen ja arvokkaan lintulajistonsa johdosta.
Suomusjärvi-Seura järjestää opastettuja kävelykierroksia kesäisin.
Hermolanvaha
Hermolanvaha on siirtolohkare ja rajakivi entisellä Suomusjärven ja Kiikalan kuntien rajalla Salossa. Se sijaitsee peltojen keskellä pienessä metsäsaarekkeessa ja on korkeudeltaan noin 10 metriä. Siirtolohkare on yhtenä kohteena lintutornilta alkavalla Aneriojärven luonto- ja kulttuuripolulla.
Kekkosentie
Tien nykyinen nimi johtuu Urho ja Sylvi Kekkosen tien varrelle 1950-luvun alussa rakennuttamista, Aarne Ervin suunnittelemista mökistä ja saunasta. Viereisellä tontilla on Suomen toistaiseksi kolmanneksi pisimpään ministerinä olleen Ahti Karjalaisen vähän Kekkosten jälkeen hankkimat mökki ja sauna. Mökit ovat yhä mainittujen sukujen omistuksessa ja käytössä. Lähempänä Kekkosentien alkupäätä on silloisen Maalaisliiton puoluesihteerin ja ministerin Arvo Korsimon entinen mökki saunoineen.
Suomusjärvi-Seura järjestää kesäisin kestävän matkailun mukaisia opastettuja Kekkosentie-kävelyitä.
Suomusjärven nuorisoseurantalo/muistolaatta
Kekkosentie 521, 25410 Suomusjärvi
Paikallisten yhdistysten yhteisvoimin rakennettiin seuratalo Rautsuon kylään metsään. Hirsirakennus valmistui vuonna 1909. Seuratalolla toimivat mm. raittiusyhdistys Toivo, nuorisoseura ja maamiesseura, sittemmin myös suojeluskunta. Seuratalo purettiin 1950-luvulla. Seuratalon monista vaiheista kertoo pihalla kiveen kiinnitetty paikallisen suojeluskunnan ja lottajärjestön muistolaatta.
Rotomänty
Käännytään Lahnajärvellä 110-tieltä Varesjärventielle. Puun vieressä on parkkipaikka.
Rotomänty on 18 metriä korkea ja sen iäksi on arvioitu noin 200 vuotta.
Kilpikaarnaa muodostanut mänty on rauhoitettu vuonna 1959. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi selitystä: joko kasvupaikkansa Rotonmäen mukaan tai inarinsaamen sanan "roto", joka tarkoittaa lehtoa, perusteella.